...on se, että lähdin pois koulusta. Ens viikolla meen vielä palauttamaan viimoset tehtävät, että saan edes jonkun verran opintopisteitä ja sitten tietty on muutto edessä. Kävin maanantaina irtisanomassa kämpän eli marraskuun loppuun asti voisin olla, mutta en ole. Oon huomannu että paikkakunnalla on loppupeleissä yllättävän vähän merkitystä... tai tietty on paljonkin väliä onko tuttua vai vierasta jne. mutta kun se mörrimöykky asuu minussa, niin se tulee mukana vaikka lähtisin Kiinaan. Kuitenkin haluan nyt tässä kohtaa tulla kotiin, ens viikolla oon varmaan jo taas niin mitta täysi tätä taloa, mutta se on sen ajan murhe.

Luokkakavereiden suhtautuminen on muuten ollu vähintäänkin mielenkiintoista. Pääsääntösesti ne ymmärtää jotka tietää eniten, tai sanotaanko että se yksi jonka kanssa on käyty ihan oikeita keskusteluja. Muutamalle muulle oon avautunu vähäsen, kämppis nyt tietty on väkisinkin perillä asioista, muttei sekään tiedä koko totuutta. Keskiviikkona mulla oli taas PPA (eli pään purku aika), ja viikon päästä menen sit viimosen kerran. Täytyy etsiä joku vastaava täältä kotoa sitten. Se mua ottaa aivoon, että täytyy alottaa alusta taas, mutta näin se nyt vaan menee. Ei auta.